Oikeussosiologia ja kriminologia
Vastuuhenkilöt
Professori Anne Alvesalo-Kuusi, puh. 02-333 5512, h. 342, etunimi.sukunimi@utu.fi
Tutkijatohtori Henrik Elonheimo, puh. 050-362 4561, h. 114, etunimi.sukunimi@utu.fi
Sisältö
Oikeussosiologia on oikeudellisten ilmiöiden tarkastelua yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta ja kriminologia puolestaan rikollisuuden ja rikoskontrollin monitieteistä tutkimusta. Koska oikeussosiologia ja kriminologia ovat osittain päällekkäisiä aloja ja jakavat samantyyppiset menetelmät, opetetaan niitä paljolti yhdessä.
Oikeussosiologiassa tarkastellaan yhteiskuntateorioiden kuvaa oikeudesta, perehdytään oikeussosiologisiin tiedonintresseihin sekä alalle tunnusomaisiin tutkimusasetelmiin ja aineistonkeruu- ja analyysimenetelmiin. Lisäksi tutustutaan ajankohtaisiin, etenkin kotimaisiin empiirisiin tutkimuksiin ja oikeussosiologisen tiedon hyödyntämismahdollisuuksiin esimerkiksi lainsäädäntötyössä tai kun arvioidaan lakien vaikutuksia. Kriminologiassa lähestytään rikollisuutta ongelmakeskeisesti, monitieteisestä näkökulmasta. Kriminologisen tutkimuksen määrittää siis sen kohde, joka voidaan karkeasti jakaa rikollisuuden esiintyvyyteen, syihin ja kontrolliin.
Oppiaineessa on mahdollisuus hakeutua alan kansainvälisiin koulutusohjelmiin, jotka luetaan erikseen sovittavalla tavalla hyväksi oikeussosiologian ja kriminologian opinnoissa. Opiskelijat, jotka tähtäävät oikeussosiologian ja kriminologian syventäviin opintoihin, hyötyvät myös yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tai kauppakorkeakoulun tarjoamista laadullisten ja määrällisten menetelmien kursseista.
Opintojaksot
Oikeussosiologia ja kriminologia, oikeudenalojen perusteet (vastaava opettaja: Alvesalo-Kuusi), Oikeussosiologian erikoistumisjakso (Alvesalo-Kuusi)
Kriminologian erikoistumisjakso (Elonheimo)
Syventävät opinnot (Alvesalo-Kuusi ja Elonheimo)
Projektit
Oppiaineessa on käynnissä useita tutkimushankkeita, joista aktiivisessa vaiheessa ovat mm. seuraavat:
Hankkeen nimi: Työn elektroninen valvonta - hyödyt ja haitat
Yhteyshenkilö: Anne Alvesalo-Kuusi, puh. 02-333 5512, etunimi.sukunimi@utu.fi
Yhteistyökumppanit: Työterveyslaitos, Tero Mamia
Rahoittaja: Työsuojelurahasto
Tutkimusala: Oikeussosiologia, sosiologia
Hankkeen kuvaus: Vaikka erilaiset valvonnan muodot ovat lisääntyneet työorganisaatioissa viimeisen vuosikymmenen aikana, niiden yleisyyttä ja vaikutusta organisaatioiden toimintaan on selvitetty suomalaisessa työelämän tutkimuksessa yllättävän vähän. Tutkimuksen keskiössä ovat sellaiset uudet, teknologisen kehityksen myötä syntyneet elektroniset valvontajärjestelmät, joilla työsuorituksen aikana tai sen jälkeen pyritään valvomaan työn laatua ja määrää, työpaikan sääntöjen noudattamista sekä työprosessia. Tutkimuksen tavoitteena on valottaa suomalaisessa työelämässä käytettyjen elektronisten valvontakeinojen yleisyyttä, laatua ja funktioita sekä niistä aiheutuvia hyötyjä, ongelmia ja haittoja organisaation toiminnan ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi selvitetään työaikojen elektronisen seurannan yhteyksiä mm. työtyytyväisyyteen, johtamisen oikeudenmukaisuuteen, työilmapiiriin ja työyhteisöjen toimivuuteen.
Hankkeen nimi: Valtakunnallinen vuoden 1981 syntymäkohorttitutkimus. Kriminologinen pitkittäistutkimus. (The Finnish Nationwide 1981 Birth Cohort Study. Criminological Longitudinal Study.)
Yhteyshenkilö: Henrik Elonheimo, puh. 050-362 4561, etunimi.sukunimi@utu.fi
Yhteistyökumppanit: Turun yliopiston lääketieteellinen tdk (psykiatria)
Tutkimusala: Kriminologia
Hankkeen kuvaus: Tutkimusteemoina ovat rikollisen käyttäymisen esiintyvyys eri ikävaihessa ja sen ennus- ja taustatekijät lapsuudessa ja nuoruudessa. Tutkimuksen otoksena on 10% Suomessa vuonna 1981 syntyneestä ikäryhmästä, noin 3000 naista ja 3000 miestä ympäri Suomen. Taustatekijätiedot kerättiin lomakekyselyin ja rikostiedot poliisirekisteristä. Lisäksi Puolustusvoimista saatiin tiedot otoksen miesten psykiatrisista diagnooseista. Tutkimus on jatkoa lastenpsykiatrian professori André Souranderin johtamalle Pojasta mieheksi –seurantatutkimukselle, joka puolestaan perustuu valtakunnalliseen Lapset-tutkimukseen, jossa olivat mukana kaikki suomalaiset lastenpsykiatrian yliopistoklinikat. Hanke on jatkuva seurantatutkimus.