CEDAW-sopimus 30 vuotta: paluu CEDAWin teemoihin

Tiistaina 9.3.2010 klo 10.00-16 Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja GENIE-tutkimushanke järjestävät seminaarin yhteistyössä Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) kanssa.

Seminaarissa puhuvat muun muassa Tuija Brax ja Eva Biaudet

Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW-sopimus) teksti hyväksyttiin ja sopimus avattiin valtioiden hyväksyttäväksi YK:n yleiskokouksessa 18.12.1979. Tämä sopimus on edelleen ainutlaatuinen, laajan syrjintäkiellon sisältävä ihmisoikeussopimus, joka mm. nimenomaisesti edellyttää sopimusvaltioita kiinnittämään huomiota naisia alistaviin kulttuurisiin käytäntöihin ja yksityisellä elämänalueellakin tapahtuvaan naisten syrjintään.

Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986. Sopimuksen ratifioinnilla Suomessa oli merkittäviä vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön, kun sopimuksen ratifioinnin katsottiin edellyttävän kokonaan uuden lain, tasa-arvolain, säätämistä ja muitakin lakimuutoksia. Esimerkiksi avioliiton vaikutusta puolison sukunimeen, lasten huoltoa ja kansalaisuuden saamisen ehtoja koskevat säännökset uudistettiin sukupuolineutraaleiksi. CEDAW-sopimuksella perustetun, sopimuksen täytäntöön­panoa valvovan komitean (CEDAW-komitea) tulkintalinjaukset ovat olleet merkittäviä kiinnittämään huomiota Suomessakin hyvin yleiseen naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Tämä ainutlaatuinen kansainvälinen ihmisoikeussopimus on sittemmin jäänyt sivuun suomalaisessa tasa-arvopolitiikassa, ihmisoikeuskeskustelussa ja viranomais­käytännössä.  Miksi näin on tapahtunut? Miksi Suomessa ei kiinnitetä huomiota sopimuksen täytäntöönpanovelvoitteisiin? Eikö Suomi oikeasti otakaan vakavasti naisten ihmisoikeuksia, vaikka ylin valtiojohto juhlapuheissaan niin julistaa?

Seminaarin rakenne ja sisältö

Seminaari on kaksiosainen.

Juhlaseminaari (kesto 2 h): Seminaarin ensimmäinen osio on 30-vuotisen CEDAW-sopimuksen juhlaseminaari, jossa käsitellään naisten asemaan sekä naisiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä erityisiä kysymyksiä. Osiossa valotetaan myös CEDAW-sopimuksen erityispiirteitä ja merkitystä Suomessa. Juhlaseminaarin puhujina ovat mm. johtaja Johanna Suurpää oikeusministeriöstä  ja Etyjin ihmiskaupan vastaisen työn erityisedustajana vuosina 2007-2009 toiminut Eva Biaudet.

Paneelikeskustelut (kesto 3 h): Seminaarin toinen osio koostuu kahdesta paneelikeskustelusta, joissa toisessa käsitellään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja toisessa uskonnon roolia naisten oikeuksien toteutumisessa ja CEDAW-sopimuksessa. Paneelikeskusteluihin osallistuu eritaustaisia näiden kysymysten asiantuntijoita, mm. tutkijoita, järjestöjen edustajia ja virkamiehiä.

Seminaari on kaikille avoin, eikä osallistuminen edellytä etukäteisilmoittautumista. Tietoa seminaarista voi myös vapaasti jakaa eteenpäin.

Ohjelma

Juhlaseminaari (klo 10.00-12)

10.00-10.10  Seminaarin avaussanat
Professori Merja Pentikäinen, Turun yliopisto
Dekaani Jukka Mähönen, Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta
10.10-10.40 CEDAW-sopimuksen merkityksestä Suomessa
Johtaja Johanna Suurpää, demokratia- ja kieliasioiden yksikkö, oikeusministeriö
10.40-11 Ihmiskaupan vastainen toiminta – myös CEDAW-sopimus edellyttää toimia
Eva Biaudet, asiantuntija, Etyjin ihmiskaupan vastainen erityisedustaja 2007-2009
11-11.25

Naisten ja miesten tasa-arvo Suomessa ennen ja jälkeen CEDAW-sopimuksen ratifioinnin
Professori Kevät Nousiainen, Turun yliopisto
11.25-11.45  CEDAW-sopimus − ainutlaatuinen ihmisoikeussopimus
 Professori Merja Pentikäinen, Turun yliopisto
11.45-12 Keskustelu
  Lounastauko klo 12-13

 

Paneelikeskustelut (klo 13.00-16)

1. paneeli: Naisiin kohdistuva väkivalta

  • Kehittämispäällikkö Helena Ewalds, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Professori Johanna Niemi, Helsingin yliopisto
  • Professori Kevät Nousiainen, Turun yliopisto
  • Toiminnanjohtaja Reet Nurmi, Monika-Naiset liitto ry
  • Asiantuntija, Pia Puu Oksanen, Amnesty Internationalin Suomen osasto

2. paneeli: Uskonto ja naisten ihmisoikeudet

  • Akatemiatutkija Susanne Dahlgren, Helsingin yliopiston tutkijakollegium
  • Professori Kevät Nousiainen, Turun yliopisto
  • Tutkimusprofessori Tuomas Ojanen, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti; Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori (tutkimusvapaalla 2009-2010)
  • Tutkijatohtori Pamela Slotte, Erik Castrén -instituutti, Globaalin hallinnan tutkimuksen huippuyksikkö, Helsingin yliopisto
  • Johtaja Johanna Suurpää, demokratia- ja kieliasioiden yksikkö, oikeusministeriö

Paikka:
Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, Calonia, Vänrikinkatu 2, luentosali 1

 

12.03.2010 11:14 Tarja Linden